Maamme hallitus teki keväällä merkittävän linjauksen, joka koski kaupan aukiololain vapauttamista. Eduskunnassa asian uskotaan etenevän pelkällä nuijan kopautuksella.
Nyt kun keskustelussa on Keskustan saamat suuret vaalituet, onkin mieleen tullut ajatua, ketkä hyötyivät eniten kaupan aukiololain vapautuksesta.
* Kokoomushan on vapaan markkinatalouden kannattaja, eikä käytä vaalirahakohua hyödykseen. Kuitenkin Kokoomus ja Keskusta kalastelee saman yhteiskuntaryhmän äänestäjiä?
* Tuen antajat ovat valtaosin kaupanalan edustajia ja hyötyvät aukiololain vapautuksesta.
* Eläkekassat ovat kauppakeskittymien rakentamisen merkittävä rahoittaja, jolle kaupan vapaa-aukiolo myös toisi uusia sijoituskohteita.
Lieneekä kaikki pelkkää yhteensattumaa?

Vaasalaisia kirjailijoita:

Taina Lehto - Kokonainen Ihminen

Marko Hautala – Itsevalaisevat

Syksyllä luin ystäväni ja puoluetoverini Tainan kirjan ja kirja oli tekijänsä näköinen.

Työkaverini pojan, Marko Hautalan kirjan luin nyt talvilomalla. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja kovasti odotankin sille jatkoa. Aihe josta hän kirjoittaa, on sellainen, että se auttaa meitä vanhempia ymmärtämään ikäpolven vaihdosta, joka tulee varmasti yllätyksenä lähivuosina monille.

Kalevi Leppäsen Barrikadineuvos Julle Sund jäi mielestäni aika ohueksi. Julle vaikutti Suomen Elintarviketyöläisten liitossa ennen, kuin itse aktivoiduin. Ilmeisesti oma tiedonnälkäni tältä ajalta oli niin suuri, että yksi kirja ei sitä pystynyt täyttämään. Tämäkin kirja oli ”talviloma eväänä”.

Syksyn lomareissulla oli mukanani myös pari muuta kirjaa:

Suomen Elintarvikeliitosta tutuksi tulleen Päivi Uljaksen – Kun Suomi Punastui. Tämä kirja antoi selkeän kuvan Suomen sosiaaliturvan kehittymisestä ja siitä, mitä ponnistuksia nämä ”nykyään itsestään selvyydet” ovat aikakautensa aktiiveilta vaatineet.

Politiikasta tutuksi tulleen Esko-Juhani Tennilän – Svejkin poika oli myös tekijänsä näköinen kirja. Kirjan teksti oli selkeää ja helposti luettavaa. Tennilä osaa ilmaista asiat yksinkertaisesti ja selkeästi.

Nämä kaikki kirjat ovat ilmestyneet viimeisen vuoden aikana

Jälleen on koittanut aika, kun vapaa markkinatalous mittaa valtaansa demokratiassa.
Kaupan aukiolon vapauttaminen on nostettu keskusteluun ja paineita eduskunnalle lyödään, niin kaupan, kuin teollisuudenkin taholta.
Mistä on kysymys? Kaupan keskusliikkeet ovat luoneet harhan, että kuluttaja haluaa kaupan olevan auki myös sunnuntaisin. Samassa keskustelussa ei ole tuotu esille, että samalla se luo paineet teollisten elintarvikkeiden lauantaityöhön. Suora vaikutus olisi se, että tuoretuotteita jouduttaisiin valmistamaan myös lauantaisin, joka taas automaattisesti nostaisi valmistuskustannuksia (lauantaityö) ja samalla tuoretuotteiden hintoja (mm. lihat, makkarat).
Mainittakoon, että nykyisin mm. liha-alalla tehdään pääosin 2 vuorotyötä 40h viikossa,
lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä.
Työ on erittäin työvoimavaltaista ja jo nykyään alalle tullut vuorotyö rajoittaa niin perhe-elämää, kuin harrastustoimintaakin. Ruumiillisesti raskas työ vaatii vastapainonsa, jota ei lauantaityö tarjoa.
Keskusteluissa on huomioitava sunnuntai aukiolon laajennus myös elintarviketyöläisten lauantaityöhön, kun näin merkittävästä asiasta keskustellaan. On selvää, ettei alalla tähän ole halua.
Yhteiskuntamme ikärakenne on kehittymässä sellaiseksi, että valtaosa kansalaisista alkaa olla työelämän ulkopuolella ja pystyvät näin ollen käyttämään kaupan palveluja nykyisen aukiololain puitteissa. Taantuman johdosta myös työpaikkojen sulkemiset ja lomautukset antavat mahdollisuuden entistä suuremmalle joukolle kuluttaa vähäiset roponsa arkisin.
Mitä vaikutuksia kaupan sunnuntaiaukiolla tulee olemaan?
Voimakas kaupan keskittyminen tulee jatkumaan. Pienet lähikaupat eivät pysty sunnuntaisin pitämään kauppoja auki ja niiden vaihtoehdoksi jää myymälän sulkeminen. Erikoistavaraliikkeille ei riittävästi asiakkaita sunnuntaisin riitä, joten isot myymäläkeskukset valtaavat niiden asiakkaat.
Väestö ikääntyy ja kaupan palvelut siirtyvät kuluttajalta kauemmas, automarketteihin, joihin ei haja-asutusalueelta aina löydy julkisia liikenneyhteyksiä. Vanhenevalle väestölle luodaan paineet muuttaa keskuksiin, palvelujen lähelle, jolla tulee olemaan vaikutus asumisen hinnan nousemiseen.
Mistä nykyinen kauppojen sunnuntai-aukiolo aikanaan lähti liikkeelle?
Muistan, että syynä oli huoli pienten kyläkauppojen kohtalosta. Aikanaan haluttiin rajoitetulla sunnuntai-aukiololla luoda pienille kyläkaupoille elinkelpoisuus ja näin säilyttää palvelut myös haja-asutus alueella. Tästähän oli seurauksena, että suuret kauppaketjut kilvan pienensivät taajamiensa kauppojen kokoa, saaden myös omille kaupoilleen saman edun.
Olemme saaneet seurata, kuinka kauppa käyttää valtaansa. Eduskuntavaalien jälkeen nousi esille "Kehittyvien maakuntien Suomi", jolla ei ollut mitään tekemistä demokratian ja yhteiskuntavastuun kanssa. Mutta valtaa tämä yhdistys eduskuntavaaleissa käytti.
Päätös kaupan sunnuntai - aukiololain laajentamisesta saattaa kuluttajasta tuntua mukavalta, kun ei tiedä taustaa, eikä pysty hahmottamaan sitä, mitä seurauksia sillä tulevaisuudessa on omaan ja läheisten elämään. Toivon, että kansanedustajilla riittää voimia päätökseen, jolla he estävät kaupan sunnuntai aukiolon laajentamisen ja samalla markkinatalouden vallan kasvun.

Seppo Riihikoski
Nurmo

Lähetetty 15.11.2008
Ilkka
Pohjalainen
Kansan Uutiset
Helsingin Sanomat
Iltasanomat

Kuluneella valtuustokaudella kohtasin asian, joka kuntalaisen kohdalla ei aina toimi oikeudenmukaisesti. Kyseessä on Johtosääntö, jolla valtuustot on luovuttaneet valtaansa virkamiehille, ilman niihin kuuluvaa valvontavastuuta. On mahdollisuus, että virkamies tekee johtosäännön mukaan päätöksen, jonka kuntalainen kokee vääräksi. Jos kuntalainen kokee tulleensa väärin kohdelluksi, on valituskanava johtosäännön mukaan päätöksen tehnyt viranhaltia. Viranhaltijalla ei kuitenkaan ole johtosäännössä päätöstensä oikeellisuuden valvonta ja seurantavastuuta, vaan asian oikaiseminen jää kuntalaisen oman aktiivisuuden varaan ja jos voimia riittää ja on mahdollisuutta oikeustoimiin, niin vasta silloin asia tulee kunnan korkeimman päättävän elimen, kunnanvaltuuston tietoon.

Lautakuntien edustukset määrää kunnallisvaalien tulos, nämä taas käsittelee oman alansa erityiskysymykset asiakohtaisesti ja oman johtosääntönsä mukaan.

Yhteiskunnassamme kasvaneen taloudellisen eriarvoisuuden takia eivät kaikki kuntalaiset ole kunnallisessa päätöksenteossa tasa-arvoisia.

Johtosäännöt pitää saada muokattua niin, että valta ja vastuu kulkevat tasapainossa.

Käytäntö, jossa valta siirretään vaaleissa valittujen valtuutettujen ulkopuolelle ja vastuu seurannasta ja valvonnasta kadotetaan ei ole demokratian mukaista.

Tein asian korjaamisesta aloitteen Nurmon kunnanvaltuustossa ja valtuusto hyväksyi 26.2.2007 kunnanhallituksen esityksen: Kunnanhallitus toteaa, että aloite käsitellään seuraavan hallintosääntömuutoksen yhteydessä ja esittää valtuustolle, että valtuusto katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Johtosääntö on asia, joka varmasti on uuden Seinäjoen valtuuston ensimmäisiä päätettäviä, joten mielenkiinnolla seuraan, millaista johtosääntöä valtuustolle esitetään.

Sinä päätät sen, seuraanko kokousta lehdistä, vaiko vaikuttajana kokoussalista.

Seppo Riihikoski

Nurmo

Tullessani syksyllä kokouksesta Helsingistä, tarttui Helsinki-Vantaan kentällä käteeni julkaisu, josta huomasin, etten ole omien ajatusteni kanssa aivan yksin.

Lehti oli Finavian (Ilmailulaitoksen) lehti lentomatkustajille ja selaamani lehti n:o 1 / 2008.

Koska olen nuoruudestani asti kiinnostunut tähtitaivaasta, vangitsi mielenkiintoni Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan kirjoitus ”simpanssista seuraava”. Valtaoja sai selkeytettyä omaa maailmankuvaani ja laitan tähän linkin, josta halutessasi voit kirjoituksen lukea:

http://www.finavia.fi/files/finavia/kiitotie_asiakaslehti_pdf/Maailma_1-08_LR.pdf , juttu on lehden sivulla 30 – 36. Mielenkiintoisia lukuhetkiä.

Seppo Riihikoski

Nurmo