Jälleen on koittanut aika, kun vapaa markkinatalous mittaa valtaansa demokratiassa.
Kaupan aukiolon vapauttaminen on nostettu keskusteluun ja paineita eduskunnalle lyödään, niin kaupan, kuin teollisuudenkin taholta.
Mistä on kysymys? Kaupan keskusliikkeet ovat luoneet harhan, että kuluttaja haluaa kaupan olevan auki myös sunnuntaisin. Samassa keskustelussa ei ole tuotu esille, että samalla se luo paineet teollisten elintarvikkeiden lauantaityöhön. Suora vaikutus olisi se, että tuoretuotteita jouduttaisiin valmistamaan myös lauantaisin, joka taas automaattisesti nostaisi valmistuskustannuksia (lauantaityö) ja samalla tuoretuotteiden hintoja (mm. lihat, makkarat).
Mainittakoon, että nykyisin mm. liha-alalla tehdään pääosin 2 vuorotyötä 40h viikossa,
lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä.
Työ on erittäin työvoimavaltaista ja jo nykyään alalle tullut vuorotyö rajoittaa niin perhe-elämää, kuin harrastustoimintaakin. Ruumiillisesti raskas työ vaatii vastapainonsa, jota ei lauantaityö tarjoa.
Keskusteluissa on huomioitava sunnuntai aukiolon laajennus myös elintarviketyöläisten lauantaityöhön, kun näin merkittävästä asiasta keskustellaan. On selvää, ettei alalla tähän ole halua.
Yhteiskuntamme ikärakenne on kehittymässä sellaiseksi, että valtaosa kansalaisista alkaa olla työelämän ulkopuolella ja pystyvät näin ollen käyttämään kaupan palveluja nykyisen aukiololain puitteissa. Taantuman johdosta myös työpaikkojen sulkemiset ja lomautukset antavat mahdollisuuden entistä suuremmalle joukolle kuluttaa vähäiset roponsa arkisin.
Mitä vaikutuksia kaupan sunnuntaiaukiolla tulee olemaan?
Voimakas kaupan keskittyminen tulee jatkumaan. Pienet lähikaupat eivät pysty sunnuntaisin pitämään kauppoja auki ja niiden vaihtoehdoksi jää myymälän sulkeminen. Erikoistavaraliikkeille ei riittävästi asiakkaita sunnuntaisin riitä, joten isot myymäläkeskukset valtaavat niiden asiakkaat.
Väestö ikääntyy ja kaupan palvelut siirtyvät kuluttajalta kauemmas, automarketteihin, joihin ei haja-asutusalueelta aina löydy julkisia liikenneyhteyksiä. Vanhenevalle väestölle luodaan paineet muuttaa keskuksiin, palvelujen lähelle, jolla tulee olemaan vaikutus asumisen hinnan nousemiseen.
Mistä nykyinen kauppojen sunnuntai-aukiolo aikanaan lähti liikkeelle?
Muistan, että syynä oli huoli pienten kyläkauppojen kohtalosta. Aikanaan haluttiin rajoitetulla sunnuntai-aukiololla luoda pienille kyläkaupoille elinkelpoisuus ja näin säilyttää palvelut myös haja-asutus alueella. Tästähän oli seurauksena, että suuret kauppaketjut kilvan pienensivät taajamiensa kauppojen kokoa, saaden myös omille kaupoilleen saman edun.
Olemme saaneet seurata, kuinka kauppa käyttää valtaansa. Eduskuntavaalien jälkeen nousi esille "Kehittyvien maakuntien Suomi", jolla ei ollut mitään tekemistä demokratian ja yhteiskuntavastuun kanssa. Mutta valtaa tämä yhdistys eduskuntavaaleissa käytti.
Päätös kaupan sunnuntai - aukiololain laajentamisesta saattaa kuluttajasta tuntua mukavalta, kun ei tiedä taustaa, eikä pysty hahmottamaan sitä, mitä seurauksia sillä tulevaisuudessa on omaan ja läheisten elämään. Toivon, että kansanedustajilla riittää voimia päätökseen, jolla he estävät kaupan sunnuntai aukiolon laajentamisen ja samalla markkinatalouden vallan kasvun.

Seppo Riihikoski
Nurmo

Lähetetty 15.11.2008
Ilkka
Pohjalainen
Kansan Uutiset
Helsingin Sanomat
Iltasanomat

Kuluneella valtuustokaudella kohtasin asian, joka kuntalaisen kohdalla ei aina toimi oikeudenmukaisesti. Kyseessä on Johtosääntö, jolla valtuustot on luovuttaneet valtaansa virkamiehille, ilman niihin kuuluvaa valvontavastuuta. On mahdollisuus, että virkamies tekee johtosäännön mukaan päätöksen, jonka kuntalainen kokee vääräksi. Jos kuntalainen kokee tulleensa väärin kohdelluksi, on valituskanava johtosäännön mukaan päätöksen tehnyt viranhaltia. Viranhaltijalla ei kuitenkaan ole johtosäännössä päätöstensä oikeellisuuden valvonta ja seurantavastuuta, vaan asian oikaiseminen jää kuntalaisen oman aktiivisuuden varaan ja jos voimia riittää ja on mahdollisuutta oikeustoimiin, niin vasta silloin asia tulee kunnan korkeimman päättävän elimen, kunnanvaltuuston tietoon.

Lautakuntien edustukset määrää kunnallisvaalien tulos, nämä taas käsittelee oman alansa erityiskysymykset asiakohtaisesti ja oman johtosääntönsä mukaan.

Yhteiskunnassamme kasvaneen taloudellisen eriarvoisuuden takia eivät kaikki kuntalaiset ole kunnallisessa päätöksenteossa tasa-arvoisia.

Johtosäännöt pitää saada muokattua niin, että valta ja vastuu kulkevat tasapainossa.

Käytäntö, jossa valta siirretään vaaleissa valittujen valtuutettujen ulkopuolelle ja vastuu seurannasta ja valvonnasta kadotetaan ei ole demokratian mukaista.

Tein asian korjaamisesta aloitteen Nurmon kunnanvaltuustossa ja valtuusto hyväksyi 26.2.2007 kunnanhallituksen esityksen: Kunnanhallitus toteaa, että aloite käsitellään seuraavan hallintosääntömuutoksen yhteydessä ja esittää valtuustolle, että valtuusto katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Johtosääntö on asia, joka varmasti on uuden Seinäjoen valtuuston ensimmäisiä päätettäviä, joten mielenkiinnolla seuraan, millaista johtosääntöä valtuustolle esitetään.

Sinä päätät sen, seuraanko kokousta lehdistä, vaiko vaikuttajana kokoussalista.

 

Seppo Riihikoski

Nurmo

Tullessani syksyllä kokouksesta Helsingistä, tarttui Helsinki-Vantaan kentällä käteeni julkaisu, josta huomasin, etten ole omien ajatusteni kanssa aivan yksin.

Lehti oli Finavian (Ilmailulaitoksen) lehti lentomatkustajille ja selaamani lehti n:o 1 / 2008.

Koska olen nuoruudestani asti kiinnostunut tähtitaivaasta, vangitsi mielenkiintoni Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan kirjoitus ”simpanssista seuraava”. Valtaoja sai selkeytettyä omaa maailmankuvaani ja laitan tähän linkin, josta halutessasi voit kirjoituksen lukea:

http://www.finavia.fi/files/finavia/kiitotie_asiakaslehti_pdf/Maailma_1-08_LR.pdf , juttu on lehden sivulla 30 – 36. Mielenkiintoisia lukuhetkiä.

 

Seppo Riihikoski

Nurmo

Kuluvana vuonna tehtiin päätös kuntaliitoksesta Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kesken.

Nurmon valtuustossa oli jaa ääniä äänestyksessä yksi enemmän, kuin ei ääniä.

Ennen valtuuston äänestystä oli neuvoa antava kuntaäänestys Nurmossa, jossa äänestäneiden enemmistön kantana oli pysyä itsenäisenä kuntana.

 

Miksi olin (ja olen) liitoksen puolesta:

Testasin kannattajieni kannan edellisenä keväänä eduskuntavaaleissa, ilmoittamalla olevani liitoksen kannalla. Äänimääräni lisääntyi edellisistä kunta- ja eduskuntavaaleista kunnan alueella.

Tästä tein johtopäätöksen, että äänestäjäni ovat liitoksen puolella.

 

Esitin valtuustossa syksyllä 2007, kun käsiteltiin Nurmon veroäyriä vuodelle 2008, että veroäyriä tulisi nostaa 0.25.% . Tähän ajatukseen yhtyi muutama valtuutettu, mutta kannatusta en esitykselleni saanut, sillä muissa puolueissa oli periaatepäätökset, ettei veroäyriin kosketa.

Kunnanjohtaja toi esille samassa kokouksessa, että korotuspaineita on, joihin ei esitetty korotus riitä. Veroäyriä ei nostettu.

Oheisella korotusesitykselläni halusin varmistaa, onko valtuustolla haluja selvitä kasvavista menoista.

Joulukuussa tuli jo tietoon lisäkuluja ja tiedettiin, että seuraavalle vuodelle oli tehty alijäämäinen budjetti.

 

Näillä tiedoilla minulle varmistui, että itsenäisenä kuntana joudumme tekemään jatkuvasti leikkauksia. Leikkauksia, jotka kohdistuvat yhteiskuntamme heikompiosaisiin: sairaisiin, vammaisiin, vanhuksiin, ym. ym. ja ajaisimme kunnan yksityistämiskierteeseen, jolle ei olisi loppua. Kyseisessä tilanteessa en saanut muuta vaihtoehtoa, kuin olla liitoksen kannalla.

 

Kun vielä huomioi toimintaympäristön, jossa kunnat nykyään toimivat, niin uskon liitosten lisääntyvän.

Väliin pieni ajatusleikki: Luettele Saksasta, Ranskasta, Italiasta tai Belgiasta viisi 15 000 asukkaan kuntaa. Jos tiedät, niin hyvä, mutta minä en tiedä.

Kuitenkin Eduskuntamme on antanut entistä enemmän valtaa EU:lle, joka päättää entistä enemmän alue- ja kehitystukien myöntämisestä. Eurooppalaisessa mittakaavassa on Suomessa yksi pikkukaupunki Helsinki, muut ovat enemmän tai vähemmän merkityksettömiä pisteitä EU:n kartalla.

Saamalla maakuntaamme toimivan ja kasvavan keskuksen, voimme uskoa siihen, että alueemme on kartalla vielä tulevaisuudessakin. Samalla luomme Maakuntakeskuksen, joka on kilpailukykyinen muiden Suomen maakuntakeskusten (14) kanssa, kun kilpaillaan asukkaista, yrityksistä, opiskelupaikoista ym. ym.

 

Se etten kunnioittanut päätöksessäni kuntalaisten mielipidettä johtui siitä, että minulla on vastuu kunnanvaltuutettuna päätöksestä, kuntalaisilla ei samaa vastuuta ole. Päättäessään kansanäänestyksestä valtuusto painotti, ettei äänestys tulos ole sitova, vaan neuvoa antava.

Myös se mielipidevaikuttaminen, jota tunne puolella käytiin kuntalaisia kohtaan, ei tuntunut oikealta.

 

Tätä kirjoitusta en kirjoittanut puolustuspuheena päätöksen johdosta, vaan siksi, että kuntalaiset huomaisivat päätökseni johdonmukaisuuden ja ymmärtäisivät päätökseni taustan.

 

Seppo Riihikoski

Nurmo