Marko Hautalan kirja ”Käärinliinat” tuli myyntiin viikkoa ennen lomaa ja oli hyvä kuvaus mielisairaalan työntekijöiden arjesta. Kovasti odottelenkin tältä vaasalaiskirjailijalta lisää luettavaa.
Tämäkin on edellisen ”Itsevalaisevat”- kirjan tapaan teos, jonka lukeminen vaatii täyden rauhan ja keskittymisen.

Keväällä ilmestynyt Kirsi Ryynäsen ja Anu Rissasen kirjoittama historiikki Kuopion Elintarviketyöläisten 100v:s historiasta : Evväitä ja eineksiä, oli toinen mukanani ollut kirja.
Tietysti, kun kysymyksessä on historiikki, niin kirja jää enemmän toimintakertomukseksi, kuin viihdelukemistoksi. Paljon löytyi tuttuja tovereita kirjasta.
Ehkä kritiikkiini vaikuttaa se, että AY- historiikkeja on jo jonkin verran tullut luettua. Ehkä se siksi jäi minulle, alueen ulkopuolella asuvana, hieman ohueksi.

Keijo Leppänen / Isyystesti: Helposti luettava pakinakokoelma perheenlisäyksen tuomasta muutoksesta arjen rutiineihin. Sopii mainiosti rentoutumiseen aurinkotuolissa.

Seppo Riihikoski

Seinäjoki

(Ilkka 24.9.2009)

Taina Lehto - Kokonainen Ihminen

Marko Hautala – Itsevalaisevat

Syksyllä luin ystäväni ja puoluetoverini Tainan kirjan ja kirja oli tekijänsä näköinen.

Työkaverini pojan, Marko Hautalan kirjan luin nyt talvilomalla. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja kovasti odotankin sille jatkoa. Aihe josta hän kirjoittaa, on sellainen, että se auttaa meitä vanhempia ymmärtämään ikäpolven vaihdosta, joka tulee varmasti yllätyksenä lähivuosina monille.

Kalevi Leppäsen Barrikadineuvos Julle Sund jäi mielestäni aika ohueksi. Julle vaikutti Suomen Elintarviketyöläisten liitossa ennen, kuin itse aktivoiduin. Ilmeisesti oma tiedonnälkäni tältä ajalta oli niin suuri, että yksi kirja ei sitä pystynyt täyttämään. Tämäkin kirja oli ”talviloma eväänä”.

Syksyn lomareissulla oli mukanani myös pari muuta kirjaa:

Suomen Elintarvikeliitosta tutuksi tulleen Päivi Uljaksen – Kun Suomi Punastui. Tämä kirja antoi selkeän kuvan Suomen sosiaaliturvan kehittymisestä ja siitä, mitä ponnistuksia nämä ”nykyään itsestään selvyydet” ovat aikakautensa aktiiveilta vaatineet.

Politiikasta tutuksi tulleen Esko-Juhani Tennilän – Svejkin poika oli myös tekijänsä näköinen kirja. Kirjan teksti oli selkeää ja helposti luettavaa. Tennilä osaa ilmaista asiat yksinkertaisesti ja selkeästi.

Nämä kaikki kirjat ovat ilmestyneet viimeisen vuoden aikana

Seppo Riihikoski
Nurmo

Lähetetty 15.11.2008
Ilkka
Pohjalainen
Kansan Uutiset
Helsingin Sanomat
Iltasanomat

Lautakuntien edustukset määrää kunnallisvaalien tulos, nämä taas käsittelee oman alansa erityiskysymykset asiakohtaisesti ja oman johtosääntönsä mukaan.

Yhteiskunnassamme kasvaneen taloudellisen eriarvoisuuden takia eivät kaikki kuntalaiset ole kunnallisessa päätöksenteossa tasa-arvoisia.

Johtosäännöt pitää saada muokattua niin, että valta ja vastuu kulkevat tasapainossa.

Käytäntö, jossa valta siirretään vaaleissa valittujen valtuutettujen ulkopuolelle ja vastuu seurannasta ja valvonnasta kadotetaan ei ole demokratian mukaista.

Tein asian korjaamisesta aloitteen Nurmon kunnanvaltuustossa ja valtuusto hyväksyi 26.2.2007 kunnanhallituksen esityksen: Kunnanhallitus toteaa, että aloite käsitellään seuraavan hallintosääntömuutoksen yhteydessä ja esittää valtuustolle, että valtuusto katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Johtosääntö on asia, joka varmasti on uuden Seinäjoen valtuuston ensimmäisiä päätettäviä, joten mielenkiinnolla seuraan, millaista johtosääntöä valtuustolle esitetään.

Sinä päätät sen, seuraanko kokousta lehdistä, vaiko vaikuttajana kokoussalista.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Seppo Riihikoski

Nurmo

Lehti oli Finavian (Ilmailulaitoksen) lehti lentomatkustajille ja selaamani lehti n:o 1 / 2008.

Koska olen nuoruudestani asti kiinnostunut tähtitaivaasta, vangitsi mielenkiintoni Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan kirjoitus ”simpanssista seuraava”. Valtaoja sai selkeytettyä omaa maailmankuvaani ja laitan tähän linkin, josta halutessasi voit kirjoituksen lukea:

http://www.finavia.fi/files/finavia/kiitotie_asiakaslehti_pdf/Maailma_1-08_LR.pdf , juttu on lehden sivulla 30 – 36. Mielenkiintoisia lukuhetkiä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Seppo Riihikoski

Nurmo

Nurmon valtuustossa oli jaa ääniä äänestyksessä yksi enemmän, kuin ei ääniä.

Ennen valtuuston äänestystä oli neuvoa antava kuntaäänestys Nurmossa, jossa äänestäneiden enemmistön kantana oli pysyä itsenäisenä kuntana.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Miksi olin (ja olen) liitoksen puolesta:

Testasin kannattajieni kannan edellisenä keväänä eduskuntavaaleissa, ilmoittamalla olevani liitoksen kannalla. Äänimääräni lisääntyi edellisistä kunta- ja eduskuntavaaleista kunnan alueella.

Tästä tein johtopäätöksen, että äänestäjäni ovat liitoksen puolella.

Esitin valtuustossa syksyllä 2007, kun käsiteltiin Nurmon veroäyriä vuodelle 2008, että veroäyriä tulisi nostaa 0.25.% . Tähän ajatukseen yhtyi muutama valtuutettu, mutta kannatusta en esitykselleni saanut, sillä muissa puolueissa oli periaatepäätökset, ettei veroäyriin kosketa.

Kunnanjohtaja toi esille samassa kokouksessa, että korotuspaineita on, joihin ei esitetty korotus riitä. Veroäyriä ei nostettu.

Oheisella korotusesitykselläni halusin varmistaa, onko valtuustolla haluja selvitä kasvavista menoista.

Joulukuussa tuli jo tietoon lisäkuluja ja tiedettiin, että seuraavalle vuodelle oli tehty alijäämäinen budjetti.

Näillä tiedoilla minulle varmistui, että itsenäisenä kuntana joudumme tekemään jatkuvasti leikkauksia. Leikkauksia, jotka kohdistuvat yhteiskuntamme heikompiosaisiin: sairaisiin, vammaisiin, vanhuksiin, ym. ym. ja ajaisimme kunnan yksityistämiskierteeseen, jolle ei olisi loppua. Kyseisessä tilanteessa en saanut muuta vaihtoehtoa, kuin olla liitoksen kannalla.

Kun vielä huomioi toimintaympäristön, jossa kunnat nykyään toimivat, niin uskon liitosten lisääntyvän.

Väliin pieni ajatusleikki: Luettele Saksasta, Ranskasta, Italiasta tai Belgiasta viisi 15 000 asukkaan kuntaa. Jos tiedät, niin hyvä, mutta minä en tiedä.

Kuitenkin Eduskuntamme on antanut entistä enemmän valtaa EU:lle, joka päättää entistä enemmän alue- ja kehitystukien myöntämisestä. Eurooppalaisessa mittakaavassa on Suomessa yksi pikkukaupunki Helsinki, muut ovat enemmän tai vähemmän merkityksettömiä pisteitä EU:n kartalla.

Saamalla maakuntaamme toimivan ja kasvavan keskuksen, voimme uskoa siihen, että alueemme on kartalla vielä tulevaisuudessakin. Samalla luomme Maakuntakeskuksen, joka on kilpailukykyinen muiden Suomen maakuntakeskusten (14) kanssa, kun kilpaillaan asukkaista, yrityksistä, opiskelupaikoista ym. ym.

Se etten kunnioittanut päätöksessäni kuntalaisten mielipidettä johtui siitä, että minulla on vastuu kunnanvaltuutettuna päätöksestä, kuntalaisilla ei samaa vastuuta ole. Päättäessään kansanäänestyksestä valtuusto painotti, ettei äänestys tulos ole sitova, vaan neuvoa antava.

Myös se mielipidevaikuttaminen, jota tunne puolella käytiin kuntalaisia kohtaan, ei tuntunut oikealta.

Tätä kirjoitusta en kirjoittanut puolustuspuheena päätöksen johdosta, vaan siksi, että kuntalaiset huomaisivat päätökseni johdonmukaisuuden ja ymmärtäisivät päätökseni taustan.

Seppo Riihikoski

Nurmo

1.1.2009. lakkautetaan Nurmon kunta, Ylistaron kunta ja Seinäjoen kaupunki, samalla näistä muodostetaan uusi Seinäjoen kaupunki. Perustettavan uuden Seinäjoen asukasmäärä on n, 56 000 ja pinta-alaa kaupungilla on 1468 km2. Pohjois – etelä suunnassa kaupungin pituudeksi tulee n. 90km.

Uuden Seinäjoen rajanaapureita tulee olemaan Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kihniö, Laihia, Lapua,Virrat ja Kauhava. (Kuortanehan liittyy Alavuteen ja Ylihärmä Kauhavaan, joten nekin osaltaan hieman sekoittavat ajatusta uudesta naapurikuvasta).

Kun matkaamme ensivuonna Peräseinäjoen tietä Kurun kautta Tampereelle, niin väliin ei enää mahdu muita, kuin Virrat ja Ylöjärvi. Sielläkin muutoksia tapahtuu, kun Kuru liittyy Ylöjärveen.

Uuden Seinäjoen valtuustoon valitaan 51 valtuutettua ja kaupunginhallitus tulee olemaan 13 jäseninen. Uuden Seinäjoen veroäyriksi arvioidaan 19%.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Joki / Seinäjoki
Seinäjoki on noin 90 kilometrin pituinen Kyrönjoen sivujoki Etelä-Pohjanmaalla. Joki saa alkunsa Virtain Kortesjärvestä. Peräseinäjoen eteläosissa se virtaa Luomanjokena noin 30 kilometrin matkan. Peräseinäjoen kirkonkylän eteläpuolella Kihniönjoki yhtyy Luomanjokeen, mistä lähtien joen nimi on Seinäjoki.
Lukuun ottamatta Virtain alueella olevia kahta pientä järveä päähaaraan ei ole suoranaisessa yhteydessä järviä. Lisävesiä Seinäjoki saa siihen laskevista luomista, joita on enimmäkseen Peräseinäjoen alueella. Edellä mainitun Kihniönjoen lisäksi toinen huomattava Seinäjoen sivuhaara on Pajuluoma, joka alkaa Ämmälänkylästä ja yhtyy Seinäjokeen noin kilometrin päässä Itikanmäestä pohjoiseen.
Joki halkoo Seinäjoen kaupunkia kaakkois-luode-suunnassa ja kääntyy kaupungin pohjoisosassa lähes suorakulmaisesti länteen. Tästä kohdasta on rakennettu 1968–1982 Seinäjoen suuosan oikaisu, joka yhtyy Kyrönjokeen Nurmon ja Ylistaron rajalla Kiikun kylän pohjoispuolella. Se tehtiin turvaamaan viljelyalueita jokavuotisilta tulvilta. Oikaisuoman pituus on seitsemän kilometriä, ja kesäisin sillä järjestetään jokiristeilyjä. Lähellä Ilmajoen rajaa Seinäjoki yhtyy Seinäsuussa Kyrönjokeen.

Mielenkiintoinen sattuma, että perustettava uusi Seinäjoki ja joki ovat lähes saman mittaisia.

Oheiset tiedot poimittu Seinäjoen kaupungin sivuilta, sekä  joen osalta Wikipediasta.

Naapurikunnat on poimittu kartasta ja niissä on huomioitu tiedossa olevat kuntaliitokset.

Seppo Riihikoski

Nurmo