Viime perjantaina (25.4) oli mielenkiintoinen EU-seminaari Seinäjoen Framilla, valitettavan vähän kansalaisia asia kiinnosti, vaikka tilaisuus oli yleisölle avoin ja asia erittäin ajankohtainen.

Näin kuulemani ymmärsin:

Alustajat toivat esille, että syksyllä Lissabonissa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin sopimus,

mitään merkittäviä muutoksia siinä ei aiemmin hylättyyn EU:n perustuslakiin ollut.

Suomessa sopimuksen hyväksymisestä päättää aikanaan eduskunta. Maamme hallitus katsoi, että kansanäänestystä ei tarvita. Irlannissa maan oma Perustuslaki edellyttää asiasta kansanäänestystä ja irlantilaiset ovatkin ainoita, jotka sopimuksen voivat kumota.

Asia on tietenkin ennalta lobattu niin, että EU on avustuspolitiikallaan luonut ristiriitaisen tilanteen Pohjois- ja Etelä Irlannin välille. Tällä uskotaan olevan sen vaikutuksen, että sieltä tulee  sopimukselle myönteinen tulos.

Uudessa ”perustuslain kaltaisessa” sopimuksessa EU on juridinen liitto ja tärkein toimija tulee olemaan ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan johtaja (ulkoministeri?). Puheenjohtaja valitaan 2 vuodeksi (presidentti?), joten se tehtävä ei enää jatku kiertävänä.

Päätökset joita EU:ssa tehdään, sitovat kaikkia jäsenmaita.

Alustuksissa tuli esille se, ettei EU:ssa ole sosiaalipuoleen kiinnitetty huomiota. Tänä päivänä on yrityksillä mahdollisuus tehdä EU kansalaisista palkkaorjia, joille voidaan maksaa palkka kotimaansa ansiotason mukaisesti. Edellyttää, että työntekomaassa ei ole alalla yleissitovaa sopimusta. Tuleeko tämä osaltaan vaikuttamaan myös kotimaamme palkkakehitykseen?
Myös elintarvikkeet ja niiden riittävyys nousi keskusteluissa esiin. Euroedustajat kertoivat, että kuluttajalla on valta ostopäätöstä tehdessään vaikuttaa. Mutta kysymykseen siitä, että milloin saadaan EU:ssa pakkausmerkinnät sellaisiksi, että EU kansalaisella on mahdollisuus tuotteesta lukea missä se on valmistettu ja mistä raaka-aineet on peräisin, oli vastauksena, ettei kilpailusäännöt mahdollista niiden esille tuomista.

Kysymykseen EU:n tulevaisuudesta, kun EU:n veturin, 80 milj. asukkaan Saksan talous on kuralla.
Maan velat ovat huomattavasti bruttokansantuotetta suuremmat, eikä maa ole mitenkään varautunut kansalaistensa eläköitymiseen  (Suomessa nämä asiat ovat hyvin hoidettu) tuli vastauksena, että myös toinen suuri, Ranska kärsii samoista ongelmista. Tutkijakaan ei kiistänyt asian uhkaa.

Kritiikkiin, voiko EU:sta erota? Tuli selkeä vastaus, että kyllä voi. Se edellyttää, että 2/3 kansasta on eroamisen kannalla.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Meillä on monia asioita, joita pidämme itsestään selvyyksinä. Asioita, joita ilman olisimme ilman EU:ta. Yrityksille EU on tuonut varmasti paljon hyvää, mutta Euron ja Dollarin suhde on meille suomalaisille muuttunut Dollarin heiketessä, huonoksi. Vaikutukset näkyy mm. paperiteollisuudessa.

 

 

Mikäli Irlannin kansanäänestyksen tulos on sopimukselle myönteinen, niin Lissabonin sopimus astuu voimaan vuoden 2009 alusta. Mikäli näin käy, niin silloin meitä kaikkia koskevat päätökset tekevät EU parlamentaarikot. Eri maista tulleet kokoomuslaiset, keskustalaiset, kepulaiset, demarit ja vasemmistolaiset miettivät ryhmissään kantojaan ja toteuttavat niitä äänestyksissään.

Puoluekanta sitoo voimakkaammin päätökseen, kuin Mepin kotimaa.

 

Seppo Riihikoski

Nurmo

 

Lähetetty: Ilkka 29.4