Onko Nurmo jatkossa itsellinen kunta, vai onko se tulevaisuudessa osa isompaa kokonaisuutta?
Tähän ongelmaan yritän tuoda oman näkemykseni esille.
Olen asunut Nurmossa pian 13 vuotta ja totean heti aluksi, että edellä mainitusta johtuen ajatukseni ovat syntyneet aivoissa, ei sydämessä.
Itsenäinen Nurmo on jo kauan ollut klisee, sillä valtaosa kuntamme asioista päätetään muualla.
Suurimmat kuntaamme koskevat päätökset tekee valtio ja terveyskeskusyhtymä, kunnalliseen päätöksentekoon yltää ainoastaan n. 8% kuntamme budjetista. Kunnalliset investoinnit tehdään velkarahalla. Valtaosa työpaikoistamme on yhden yrityksen omistajien päätösten takana.
Kuntaliitosasiasta on kulunut vuosi käyty keskustelua, niin kunnanvaltuustossa, kuin erillisissä selvitysmiesten tilaisuuksissa ja minulle on tullut selväksi, että vaihtoehtoa ei ole, mikäli haluamme, että asuinalueemme säilyy myös tulevaisuudessa kehityskelpoisena.
Syyt, joilla tilanteeseen on ajauduttu, eivät johdu päättäjistämme, vaan ympäröivästä yhteiskunnasta, Globaalista markkinataloudesta, johon Suomella ja suomalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa.
Loppuvuodesta esitin valtuustossa veroäyriin 0,25 korotusta, ajatuksenani oli silloin, että jos kunta halutaan pitää itsenäisenä, on siihen myös varauduttava. Muissa puolueissa oli periaatepäätökset, että äyriin ei kosketa ja vaikka yksittäisiä, saman suuntaisia ajatuksia myös muutamalta muulta valtuutetulta tuli, niin esitykseni ei saanut tukea. Kunnanjohtaja mainitsi kokouksen jälkeen, että korotus olisi pitänyt tehdä, samalla hän kertoi, että kuluvana vuonna tulee äyrin korotustarve olemaan huomattavasti suurempi. Seuraava kokous oli budjettikokous, jossa jo todettiin, ettei äyrimäärä riitä ja vuoden viimeiseen kokoukseen oli jo tullut kulueriä lisää tälle vuodelle, budjetin nuijimisen jälkeen.

Kuntayhteistyöselvityksessä on tullut esille, että Suomessa 17 seutukuntaa kilpailee samoista asukkaista ja yrittäjistä. Kuntaliitoksen yksi syy on vahvistaa seutukuntaamme.
Olemme kaikki kasvukuntia joiden taloudet on suunniteltu määrätyn väestökasvun pohjalta. Tämä on edellyttänyt investointeja mm. päivähoitoon ja koulupaikkoihin. Myös kaavoittaminen on edellyttänyt investointeja (tiet, viemärit) Näitä investointeja ei hetkessä pureta, jos väestönkasvu hiipuu. Kuitenkin selvitysmies on todennut, että Nurmon Atrian työntekijämäärällä on rajat, jotka alkavat olla täynnä. Atria on kasvanut mittoihinsa.
Seutukuntamme väestökehitys on nojautunut Atrian kasvuun ja väestökehitys on pystyttävä turvaamaan myös jatkossa, jotta saamme tehdyille investoinneille täyden katteen.
Myös väestön ikääntyminen ja sen johdosta tehtävät ratkaisut on asioita, jotka on taloudellisesti järkevämpi tehdä seutukuntana. Hoiva- ja vanhushuolto tulee seutukunnassamme huomattavasti tulevan 10 vuoden aikana kasvamaan. Nämä suunnitelmat on huomattavasti järkevämpi tehdä suuremmissa kokonaisuuksissa.
Nykyisten kuntien raja-alueiden kaavoitus ja maanhankinta helpottuu, kun kuntarajat poistuu. Tällä asialla on varmasti vaikutuksia myös rakennuspohjan hintaan, kun vaihtoehdot tarjoavat mahdollisuuksia.

Kuntaliitoksen heikkona puolena näen demokratian kaventumisen. Tosiasia on kuitenkin, että monissa liitoksen tehneissä kunnissa on kylätoiminta vilkastunut ja asioiden hoito onkin tehostunut.
Ymmärtääkseni Peräseinäjoella ollaan tyytyväisiä liitokseen. Tuskin sinne olisi pyörätietä Seinäjoelta tehty ja tietä valaistu, ilman kuntaliitosta.
Sama tilanne on meillä sivukylissä. Tuskin nykyisillä voimavaroilla on mitään erityistä haja-asutusalueelle suunnata, kuntaliitos saattaisi tuoda mahdollisuuksia.

Kunnanvaltuutettuna katson, että tehtäväni on huolehtia, että alue on asuttu ja elinvoimainen myös tulevaisuudessa. Tästä syystä kantani kuntaliitokseen on myönteinen.

Lähetetty Ilkkaan 27.1.2007  klo:11.30