<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

HYVÄT TOVERIT!

 

TERVETULOA KUNNIAKÄYNNILLE TÄNNE PAUKANEVAN MUISTOMERKILLE, JONKA PYSTYTTÄMISESTÄ TULEE ENSI VUONNA KULUNEEKSI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA

 

Ihmiset, joiden muistoa täällä kunnioitamme, menettivät henkensä vakaumuksensa puolesta, toivoen muutosta parempaan.

Samanlaisia ihmiselämän tragedioita tapahtuu jatkuvasti ympäri maapalloa, kun ihmiset yrittävät puolustaa ihmisyyttään avoimessa kansainvälisessä markkinataloudessa.

Työn ja pääoman ristiriita säilyy ja kansainvälinen vastuuton markkinatalous on työkalu, jolla kansainvälinen, kasvoton pääoma orjuuttaa ja alistaa kansoja ja valtioita.

 

Tämän vallankäytön välikappaleena toimimme myös me, sillä aina kun suoritamme ostoksen, annamme hyväksyvän signaalin sen valmistajalle, tai tuotemerkille siitä, että hyväksymme valmistajan henkilöstö-, sekä ympäristöpolitiikan, sekä vallan, jota se tuotteen valmistusmaassa käyttää.

Tällä kilpailuedulla on avoimessa markkinataloudessa se voima, että sen alle jää myös terveet, normiemme mukaan toimivat yritykset, joiden on, pystyäkseen täyttämään omistajiensa odotukset, myös tuotettava tuotteet halvemmalla, joka varmasti heijastuu työpaikkoihin ongelmina.

Tämä osaltaan aiheuttaa Kiina- ja Intia ilmiöt, kun työpaikkamme karkaavat ulos.

 

Ihmisen mieli irrotetaan arkipäivästä ja fiktiivinen televisiosarja koskettaa enemmän, kuin hätää kärsivä naapuri, tai kansa.

Kaupallinen viestintä tukahduttaa vaikuttamisen. Tärkeämpi on tanssitähden tai idolin valinta, kuin päätöksenteko yhteisten asioittemme hoitajista. Ihminen hukkuu valintojen alle.

Solidaarisuus ja yhteisvastuu yritetään markkinavoimin tukahduttaa, sillä eihän ne palvele vastuuttomien markkinavoimien tarpeita. Luodaan kuva, että oma minäkuva, ego, on kaikki kaikessa.

Samalla päätöksenteko ympäristöstämme siirtyy kauemmaksi. Elämmehän avoimessa yhteiskunnassa.

Kansalaisille luodaan vapauden harha, jotta kansaa olisi helpompi alistaa.

Ihmiselle uskotellaan, että hän voi itse päättää. Kuitenkaan ei anneta siihen mahdollisuutta, sillä tietoa, taitoa ja aikaa tähän ei anneta.

 

Maapallon rikkaudet eivät ole tasapuolisesti jakautuneet ja vaikka tänään teollistunut yhteiskunta hakee sotimalla oikeutusta öljyyn, jota sillä itsellään ei riittävästi kerskakulutukseen ole, niin saman kulutuksen seurausta on myös kasvihuoneilmiö. Ilmaston lämpeneminen haihduttaa myös makeanveden varantoja. Ovatko vesistömme tulevaisuudessa taistelun kohteena?

 

Mikäli haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen, niin markkinataloudessa valtamme on kuluttajina. Suosimalla tuotteita ja tuotemerkkejä, joilla on samat arvot kuin meillä, voimme vaikuttaa. Näillä päätöksillä vaikutamme lapsityövoiman käyttöön, ihmisten alistamiseen, sekä omaan kohtaloomme.

 

Ajassa, jonka kohtaloita olemme tulleet tänne kunnioittamaan, elettiin luokkayhteiskunnassa, jossa omistava yhteiskuntaluokka omisti jopa ihmiset.

Nykyisessä yhteiskunnassamme pitää työlle taas antaa kaikki, perhe ja oma elämä tulevat vasta sen jälkeen. Jos ihminen ei tälle alistu, niin vaihtoehtoa ei ole.

Toivon, että yhteisvoimin saamme tämän yhteiskuntamme luokkajaon pysäytetyksi ja palaamme tielle, jossa yhteiskunnallinen solidaarisuus ja yhteisvastuu alistaa vastuuttoman markkinavallan.

Valitettavan usein käy niin, että ensimmäinen sukupolvi rakentaa, toinen laajentaa ja kolmas hävittää. Pidetään huoli siitä, ettei näin käy hyvinvointiyhteiskunnallemme ja tasa-arvollemme.

 

Seppo Riihikoski

 

Paukanevalla Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Vappuaattona 2007 klo:18