Kuluvana vuonna tehtiin päätös kuntaliitoksesta Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kesken.

Nurmon valtuustossa oli jaa ääniä äänestyksessä yksi enemmän, kuin ei ääniä.

Ennen valtuuston äänestystä oli neuvoa antava kuntaäänestys Nurmossa, jossa äänestäneiden enemmistön kantana oli pysyä itsenäisenä kuntana.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Miksi olin (ja olen) liitoksen puolesta:

Testasin kannattajieni kannan edellisenä keväänä eduskuntavaaleissa, ilmoittamalla olevani liitoksen kannalla. Äänimääräni lisääntyi edellisistä kunta- ja eduskuntavaaleista kunnan alueella.

Tästä tein johtopäätöksen, että äänestäjäni ovat liitoksen puolella.

 

Esitin valtuustossa syksyllä 2007, kun käsiteltiin Nurmon veroäyriä vuodelle 2008, että veroäyriä tulisi nostaa 0.25.% . Tähän ajatukseen yhtyi muutama valtuutettu, mutta kannatusta en esitykselleni saanut, sillä muissa puolueissa oli periaatepäätökset, ettei veroäyriin kosketa.

Kunnanjohtaja toi esille samassa kokouksessa, että korotuspaineita on, joihin ei esitetty korotus riitä. Veroäyriä ei nostettu.

Oheisella korotusesitykselläni halusin varmistaa, onko valtuustolla haluja selvitä kasvavista menoista.

Joulukuussa tuli jo tietoon lisäkuluja ja tiedettiin, että seuraavalle vuodelle oli tehty alijäämäinen budjetti.

 

Näillä tiedoilla minulle varmistui, että itsenäisenä kuntana joudumme tekemään jatkuvasti leikkauksia. Leikkauksia, jotka kohdistuvat yhteiskuntamme heikompiosaisiin: sairaisiin, vammaisiin, vanhuksiin, ym. ym. ja ajaisimme kunnan yksityistämiskierteeseen, jolle ei olisi loppua. Kyseisessä tilanteessa en saanut muuta vaihtoehtoa, kuin olla liitoksen kannalla.

 

Kun vielä huomioi toimintaympäristön, jossa kunnat nykyään toimivat, niin uskon liitosten lisääntyvän.

Väliin pieni ajatusleikki: Luettele Saksasta, Ranskasta, Italiasta tai Belgiasta viisi 15 000 asukkaan kuntaa. Jos tiedät, niin hyvä, mutta minä en tiedä.

Kuitenkin Eduskuntamme on antanut entistä enemmän valtaa EU:lle, joka päättää entistä enemmän alue- ja kehitystukien myöntämisestä. Eurooppalaisessa mittakaavassa on Suomessa yksi pikkukaupunki Helsinki, muut ovat enemmän tai vähemmän merkityksettömiä pisteitä EU:n kartalla.

Saamalla maakuntaamme toimivan ja kasvavan keskuksen, voimme uskoa siihen, että alueemme on kartalla vielä tulevaisuudessakin. Samalla luomme Maakuntakeskuksen, joka on kilpailukykyinen muiden Suomen maakuntakeskusten (14) kanssa, kun kilpaillaan asukkaista, yrityksistä, opiskelupaikoista ym. ym.

 

Se etten kunnioittanut päätöksessäni kuntalaisten mielipidettä johtui siitä, että minulla on vastuu kunnanvaltuutettuna päätöksestä, kuntalaisilla ei samaa vastuuta ole. Päättäessään kansanäänestyksestä valtuusto painotti, ettei äänestys tulos ole sitova, vaan neuvoa antava.

Myös se mielipidevaikuttaminen, jota tunne puolella käytiin kuntalaisia kohtaan, ei tuntunut oikealta.

 

Tätä kirjoitusta en kirjoittanut puolustuspuheena päätöksen johdosta, vaan siksi, että kuntalaiset huomaisivat päätökseni johdonmukaisuuden ja ymmärtäisivät päätökseni taustan.

 

Seppo Riihikoski

Nurmo